Anneli Kiljunen

  • 5. kauden kansanedustaja Lappeenrannasta, Kaakkois-Suomen vaalipiiristä
  • Eksoten hallituksen puheenjohtaja
  • siviiliammatilta johtava sosiaalityöntekijä
  • Eduskunnan Omaishoidon tukiryhmän puheenjohtaja
  • Nuorten akatemia ry:n puheenjohtaja
  • Hyvinvointilomat ry:n puheenjohtaja

Olen Anneli Kiljunen, os. Käkelä, 64-vuotias Sosialidemokraattisen puolueen kansanedustaja Kaakkois-Suomen vaalipiiristä. Olen eduskunnassa nyt viidettä kautta.

Olen syntynyt ja viettänyt lapsuuteni Lappeenrannassa. Opiskeluaikana asuin myös Valkealassa ja Tampereella. Valmistuin sosiaalityöntekijäksi Tampereen Yliopistosta. Tämän jälkeen palasin takaisin Lappeenrantaan, jossa ennen valintaani eduskuntaan toimin johtavana sosiaalityöntekijänä. Perheeseeni kuuluvat aviomieheni ja kaksi poikaa, joista molemmat ovat jo muuttaneet kotoa ja toisella on jo omakin perhe: meillä on kaksi ihanaa lastenlasta. Asumme kahden perheen omakotitalossa. Mummo yläkerrassa ja Timo ja minä alakerrassa.

timo.jpgMieheni Timo Kiljunen toimi pk-yrittäjänä 29 vuotta. Lappeenrannan Konemetalli Oy vaikutti nämä vuodet myös perheen elämään. Olen monesti sanonut, että pk-yrittäminen on koko perheen yrittämistä, sillä perheen rooli ja tuki on tärkeä. Vaikka ei ymmärtäisi jyrsimisestä tai sorvaamisesta mitään, niin sen ymmärtää kuinka tärkeää kuunteleminen ja asioiden jakaminen on.

Yrittämisen arki, ilot ja vaikeudet ovat tulleet vuosien varrella tutuiksi. Vaimona ja äitinä joutui monesti suunnittelemaan päivittäistä arkea sen mukaisesti mikä on pajalla tilanne. Ei voi vaatia lasten harrastuksiin kuljettamista tai kaupassa käyntiä jos työtilanne pajalla vaatii läsnäoloa. Kesällä yhteistä aikaa suunniteltiin päivä kerrallaan. Tähän oppi ja se muodostui elämäntavaksi koko perheelle.

Olin ammatiltani johtava sosiaalityöntekijä. Olin jo nuorena kiinnostunut ihmisläheisestä työstä ja pyysin päästä harjoittelemaan kehitysvammaisten pariin. Olin Linnoituksen kehitysvammahuoltolassa ja tämän jälkeen lähdin Helsinkiin Lastenlinnan sairaalaan lastenhoitajaharjoittelijaksi. Siellä minulla oli mahdollisuus tutustua sosiaalityöntekijän töihin, josta kipinä nykyiseen ammattiini lähti. Lähdin opiskelemaan Tampereen Yliopistoon sosiaalihuoltajatutkintoa.

Sosiaalityö työnä on hyvin laaja. Se antaa mahdollisuuden työskennellä hyvin erilaisissa työtehtävissä - työhön kuuluu lastensuojelua, vanhustenhuoltoa, päihdehuoltoa, mielenterveystyötä, kriminaalihuoltoa, vammaispalvelua ja toimeentuloturvaa. Sosiaalityössä kohtaa ihmisen arjen siinä kirjossa, mitä elämään voi kuulua. Sosiaalityö on myös monesti se viimesijaisin hätähuuto silloin kun mikään muu ei enää auta. Työssä näkyy yhteiskunnallinen tilanne ja sen vaikutus yksittäiseen ihmiseen ja hänen perheeseen. Sosiaalityössä elämän arki erilaisine kysymyksineen on aina läsnä.

Olen työskennellyt sosiaalityön kentillä monipuolisesti aina hallinnosta ruohojuuritason töihin saakka. Kohtaamani ihmiset ovat opettaneet minua ymmärtämään ja arvostamaan monia asioita, joiden parissa tämän päivän ihminen elää. Jokainen ihminen on tärkeä - jokainen päivä on tärkeä - elämää ei pidä hukata. Olen oppinut iloitsemaan hyvinkin pienistä asioista. Toivottomuuden takana voi olla pieni toivo ja elämä voi hetken päästä olla erilaista, parempaa kuin tänä päivänä. Se antaa luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen.

talviulkoilu.jpgLiikunta on aina ollut minulle erittäin tärkeä harrastus. Nuoruudessani käytin paljon aikaa talleilla hevosten parissa. Minusta tuntuu, että lähes kaikkea harrastelajeja on kokeiltu, ei kuitenkaan laskuvarjohyppäämistä mutta sukeltamista kylläkin. Juokseminen on minulle tärkeää - aamulenkki ennen töihin lähtöä on hyvä startti päivään. Ratsastus on valitettavasti jäänyt. Käyn myös kuntosalilla ja ulkoilen aina ehtiessäni. Ennen Essi-koiramme menehtymistä, kuljimme paljon koiran kanssa yhdessä lenkillä.

Perheemme yhteinen tärkeä harrastus on salibandy. Toimin aiemmin myös NST-Lappeenrannan puheenjohtajana. Urheiluseurassa puheenjohtajuus on paljon muuta kuin kokousten pitämistä. Siinä tehdään paljon arkista työtä seuran ja pelaajien eteen. Se on vahvaa lapsi- ja nuorisotyötä. Minulla on ollut mahdollisuus seurata tyttöjen ja poikien kehittymistä jo usean vuoden ajan. Heistä ja heidän perheistään on tullut minulle tärkeitä ihmisiä, joille antaa suuren arvon.

Olen toiminut Salibandyliiton hallituksen jäsenenä ja liiton edustajana SLU:n hallituksessa. Liiton toiminta on laajentunut kasvavan seura- ja pelaajatoiminnan myötä. Salibandy on vielä nuori laji, joka kasvaa valtavaa vauhtia. Se on asettanut liiton toiminnalle myös uudet haasteet.