Anneli Kiljunen: Vammaisten ihmisten tasa-arvo vaatii yhä meiltä tekoja

Tiedote 19.3.2019

SDP:n vammaispoliittisen työryhmän puheenjohtaja Anneli Kiljunen muistuttaa tasa-arvon päivänä, että vammaisten ihmisten asemassa on yhä runsaasti parannettavaa Suomessa. Kiljunen painottaa, että jos Suomessa halutaan todella tavoitella 75 % työllisyysastetta, on osatyökykyisten, esimerkiksi vammaisten ihmisten työllistymisen tukeminen otettava tosissaan.

- Työ takaa muutakin kuin taloudellisen turvan. Se on keino kokea yhteenkuuluvuutta, hankkia ystäviä ja kokea itsensä osaksi yhteisöä. Vammaiselle ihmiselle pitää luoda polku palkkatyöhön, jos se vain on mahdollista. SDP on myös linjannut, että kehitysvammaisten palkkatyöhön pääsyä ja työssä pysymistä on tuettava ja työhönvalmentajien saatavuutta parannetaan. Nämä ovat tärkeitä askelia kohti tasa-arvoista työelämää.

- Ihmisen tasa-arvoista osallisuutta, työssäkäyntiä tulee tukea myös kuntoutuksen avulla. Yksilöllinen, laadukas vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus on turvattava asiakaslähtöisesti. Kelan kilpailutus on siltä osin uudistettava välittömästi, Kiljunen vaatii.
SDP on sitoutunut ratkaisemaan sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmat. Riittävä ammatillinen osaaminen ja henkilöstömitoitus sekä hyvin toimivat sote-palvelut ovat myös vammaisia koskettava asia, Kiljunen muistuttaa.

Esimerkiksi laadukkaat kuntoutus- ja apuvälinepalvelut ovat monelle vammaiselle arjessa pärjäämisen ehto niin kotona kuin työelämässä. Tätä kaikkea tukee myös omaishoitajien aseman parantaminen.
Seuraavan hallituksen on tuotava kesken jäänyt vammaispalvelulaki eduskunnan käsiteltäväksi sekä eduskunnan tahdon mukaisesti selvitettävä Ei myytävänä! – kansalaisaloitteen osoittamat ongelmat ja tuotava korjaavat toimenpide-esitykset eduskuntaan mahdollisimman ripeästi.

Kiljunen muistuttaa, että jotta vammaisten oikeusturva voidaan varmistaa paremmin kaikissa tilanteissa, edellyttää tämä vammaisasiavaltuutetun viran perustamista. Lisäksi vammaisneuvostojen asemaa on syytä parantaa.

Ilmastonmuutokseen on reagoitava nyt

11.3.2019 (vastine kirjoitukseen Etelä-Saimaassa)

Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas Juha Rantakaulio esitti mielipidekirjoituksessaan 11.3 vääristelevän väitteen, että SDP haluaisi maksattaa ilmastomuutoksen torjumisen kustannukset pienituloisilla. Tämä ei pidä paikkansa, sillä SDP:n nimenomaan tavoittelee sosiaalisesti kestävää siirtymää vähähiiliseen yhteiskuntaan. Tavoitteenamme on, että myös pienituloiset voivat itse olla osallisena vaikuttamassa ja hyötymässä ympäristöystävällisestä teknologiasta, toimista ja palveluista.

Haluamme, että ilmastomuutoksen reagoidaan nyt, ennen kuin ilmastomuutoksen mahdolliset haitat alkavat vaikuttaa kansalaisten ruoan hintaan ja muuhun ostovoimaan. Haluamme estää sääilmiöiden aiheuttamia katovahinkoja sekä estää ilmaston lämpenemisen myötä yleistyviä tuholaistuhoja ruokakasveille ja kansallisomaisuudellemme metsille. Haluamme myös autoteollisuuden tuovan paljon halvempia vähäpäästöisiä autoja markkinoille, jotta mahdollisimman monella olisi niihin varaa.

Useissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että Suomi pystyy saavuttamaan suurimman osan päästövähennystavoitteistaan varsin kustannustehokkaasti. Monet ilmastotoimet voidaan tehdä teollisuudessakin osana teollisuuslaitosten normaalia investointisykliä. Esimerkiksi VW autoteollisuus ilmoitti, ettei tee uusia bensa ja dieselautoja 2026 jälkeen. Vastaavia esimerkkejä on muitakin. Teollisuuden pitää voida luottaa siihen, että ilmastopolitiikka säilyy ennakoivana, jolloin teollisuuden investoimat ympäristöystävälliset ja energiatehokkaat ratkaisut maksavat itse itsensä.

Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki muut eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan, minkä tavoitteena on pudottaa EU:n päästöjä 55% vuoteen 2030 mennessä. Tämä yhteinen politiikkatavoite luo ennakoitavan yritysympäristön Suomeen ja koko Eurooppaan. Vähähiilinen teollisuus, kestävä metsänhoito ja ympäristöteknologian huippuosaaminen tuovat suomalaisten pöytään leivän myös tulevaisuudessa, mikäli nyt uskallamme olla ilmastomuutoksen torjumisen etujoukoissa.

Ilmaston lämpeneminen on ihmiskunnan suurin haaste

26.2.2019

Takana on historian yksi kuumimmista kesistä ja lämpimin helmikuun yö 60 vuoteen. Ilmaston lämpeneminen on ihmiskunnan suurin yhteinen haaste. Ilmastopaneeli IPCC:n raportin mukaan jo 1,5 asteen lämpötilan nousulla on vakavia seuraamuksia maapallolle. Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen vaatii laajaa kansainvälistä sitoutumista, jossa Suomi voi olla vahvana esimerkkinä muille – meillä on tähän kaikki edellytykset, mutta se vaatii kunnianhimoisia tavoitteita, yhteistä sitoutumista ja toiminnallisia ja taloudellisia panostuksia.

Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen ja siinä asetettuihin tavoitteisiin. Uusimpien arvioiden mukaan sopimuksen tavoitteet eivät kuitenkaan riitä lämpenemisen pysäyttämiseen. Tästä syystä SDP on vaatinut, että Suomeen tarvitaan nykyistä kunnianhimoisempi ilmastolaki, joka ohjaa Suomen ilmasto-ja ympäristöpolitiikkaa ja -toimintaa. Ilmastolakiin tulee asettaa selkeät tavoitteet – päällimmäisenä hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 sekä siihen liittyvät konkreettiset välitavoitteet ja jatkotoimenpiteet, jotka ohjaavat toimintaa vuoteen 2050 saakka. Suomalaisten hiilijalanjälki on lähes kaksinkertainen maailman keskiarvoon nähden. Emme voi odottaa, että muut toimisivat meidän puolestamme. Päästöjen rajoittaminen vaatii nopeita ja laajoja muutoksia mm. energiajärjestelmiin, maankäyttöön, liikenteeseen, asumiseen ja teollisuuteen.

Meidän tulee panostaa entistä vahvemmin myös alan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Meidän tulee tehdä Suomesta entistä vahvempi osaaja tällä alueella, synnyttää siitä maahamme uusi Nokia. Tarvitsemme uudenlaisia ja entistä tehokkaampia energiaratkaisuja, jotka vaikuttavat myös ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin. Näissä kysymyksissä Lappeenrannan yliopisto on maailmanlaajuisestikin huipputasoa. Meidän tulee hyödyntää tätä ja mahdollistaa uusien energiaratkaisujen kehittäminen.

Voimme myös jokainen itse vaikuttaa ilmastonmuutokseen sillä, miten toimimme päivittäisessä arjessa. Suomen kasvihuonepäästöistä 68 % aiheutuu kotitalouksien kulutuksesta eli siitä, miten asumme, liikumme, syömme, mitä ostamme ja miten kierrätämme. Arkiset valintamme aiheuttavat päästöjä myös kotimaan ulkopuolella, esim. kun ostamme tavaroita, jotka kuljetetaan tänne toiselta puolelta maailmaa. Kierrätys ja uudelleenkäyttö vähentävät ympäristövaikutuksia sekä jätehuollossa että tuotannossa. Tästä syystä meidän on myös parannettava kierrätysmahdollisuuksia ja tehdä se ihmisille mahdollisimman helpoksi. Uusi ei aina ole parempaa, eikä tavaran paljous tuo onnea.

Hoitajamitoitus vanhustenhoitoon

8.2.2019 (vastine kirjoitukseen Etelä-Saimaassa)

Kansanedustaja Jukka Kopra (kok.) otti mielipidekirjoituksessaan (8.2.) kantaa vanhustenhuollon ongelmiin. Kokoomus on ainoa puolue, joka vastustaa minimi hoitajamitoitusta. Haluan myös tähdentää, että meidän vaatimuksemme hoitajamitoituksesta on kohdistunut paljon hoitoisuutta tarvitseviin vanhuksiin, jotka ovat tehostetun palveluasumisen piirissä. On selvää, ettei muissa tätä mitoitusta 0,7 tarvita.

Me tarvitsemme myös yksityisiä palvelutuottajia, ja suuri osa niin julkisista kuin yksityisistäkin tuottajista hoitaa tehtävänsä hyvin. Ei ole kuitenkaan pelottelua todeta, että hallituksen sote-mallin myötä markkinat edelleen keskittyisivät käytännössä kolmelle hoivajätille, eikä tämä ole mielestäni hyvä kehitys.

Ainakin aluehallintovirastoille annettujen ilmoitusten perusteella yksityisellä puolella näyttää olleen selvästi enemmän ongelmia kuin julkisessa palvelutuotannossa, tätäkään me emme voi kiistää.

Sote-uudistuksen myötä riskit kasvavat, kun toimijoiden määrä lisääntyy, hoitoketjut pirstoutuvat ja valvonta painottuu omavalvontaan. Vapaus valita itselleen hoivayksikkö ei ole helppo asia, varsinkaan jos omaisia ei ole auttamassa tai ei ole riittävästi osaamista hankkia oikeaa tietoa mikä olisi parasta kyseisen ihmisen hoidon ja hoivan kannalta. Kristiinankaupungin Esperi oli palvelusetelillä asiakkaiden valitsema. Asiantuntijoiden mukaan markkinamalli ei myöskään pienennä kustannuksia, joten edelleen on syytä myös kysyä, mistä sote-uudistuksen kolmen miljardin säästö otetaan? Edelleen on epäselvää, mitä muutosta kokoomus vanhuspalveluihin haluaa, vai haluaako mitään.

Vanhuspalvelulaissa säädetään jo nyt, että henkilöstön määrän on vastattava hoivayksikössä palveluja saavien vanhusten määrää ja palvelun tarvetta. Kokemus on osoittanut, ettei tämä takaa riittävää henkilöstöä, jonka takia minimi henkilöstömäärä on määriteltävä ympärivuorokautiseen hoitoon ja samalla palautettava vanhuspalvelulaissa oleva henkilöstön vanhustyön osaamisvaatimus.

Kuten nyt käyty keskustelu on osoittanut, kyse on ennen kaikkea resursseista. Suomi käyttää muihin Pohjoismaihin verrattuna huomattavasti vähemmän rahaa vanhustenhuoltoon. Havaitut epäkohdat juontuvat ennen kaikkea siitä, että henkilöstöä ei ole riittävästi, se on hyvin kuormitettua eikä hoivatyölle ja vanhuksen kohtaamiselle ole riittävästi aikaa. Jotta tilanne saadaan korjattua, me tarvitsemme tekoja, me tarvitsemme alan ammattilaisia parantamaan vanhusten elämänlaatua ja hyvinvointia.

Vanhustenhoitoa on vahvistettava

6.2.2019

Ikäihmisten palvelut ovat saaneet paljon huomiota Esperi Caren räikeiden palveluiden laiminlyöntien takia. Henkilöstö ja omaiset olivat yrittäneet vaikuttaa asiaan, mutta heidän hätäänsä ei haluttu kuulla yrityksen johdossa. Ilmiö ei valitettavasti ole uusi, vaan ikäihmisten palveluiden puute ovat olleet pitkään tiedossa, ja valitettavasti vastaavia ongelmia on myös kotihoidossa ja vammaisten palveluissa.

Viime kaudella eduskunta hyväksyi vanhuspalvelulain, joka paransi ikäihmisten oikeusturvaa ja mahdollisuuksia saada hyvää vanhuspalvelua. Selvitysten perusteella lailla pystyttiin vaikuttamaan vanhustenhoidon epäkohtien korjaamiseen. Lain vaikuttavuutta kuitenkin heikensi se, että kokoomus ei missään vaiheessa suostunut vaatimaamme sitovaan vanhuspalvelujen henkilöstömitoitukseen.

Tämän jälkeen Sipilän hallitus on heikentänyt vanhusten palveluja. Se poisti vanhustyön monialaisen osaamisen vaatimuksia sekä ikäihmisten vastuutyöntekijän ja heikensi henkilöstömitoitusta siten, että vanhustyön osaamista ei enää vaadita kaikilta työntekijöiltä. Myös kuntien valtionosuutta leikattiin vanhuspalveluiden osalta. Varoitimme jo tuolloin, että heikennykset tulevat huonontamaan palveluiden laatua, mutta tähän suhtauduttiin välinpitämättömästi.

Nyt hallitus sanoo, että vanhuspalveluiden ongelmat ratkeavat sote-uudistuksella, jossa hoivapalveluista keskitetään yhä voimakkaammin muutaman yksityisen palveluntuottajan käsiin. Samalla hallitus vaatii miljardien leikkaussäästöt sotessa, johon mm. perustuslain asiantuntijat ja Talouspoliittinen arviointineuvosto ovat todenneet, että tästä kokonaisuudesta kärsivät kaikkein eniten paljon hoivaa tarvitsevat ihmiset.

Tarvitsemme tekoja vanhuspalveluiden vahvistamiseksi. Ensin tulee pysäyttää Sipilän hallituksen markkinamalli. Sitten tarvitsemme lisäpanostusta henkilöstöresursseihin, osaamiseen ja valvontaan. Tarvitsemme gerontologista osaamista ja henkilöstömitoitusten tarkempaa määrittelyä ihmisten hoitoisuuden ja palvelutarpeen mukaisesti. Kotihoidon palveluja tulee myös parantaa. Lähtökohtana tulee olla, että ihminen saa elää hyvää vanhuutta riippumatta siitä, asuuko hän kotona, laitoksessa tai palveluasumisessa.

Lopuksi haluan vielä todeta, että meillä on myös hyvin toimivia vanhusten palveluyksiköitä, mutta on ehdottoman tärkeää, että tulevaisuudessa meillä ei ole yhtään sellaista palveluyksikköä joka laiminlyö vanhusten hoitoa, vaan jokaisen on voitava luottaa, että saa hyvää palvelua, eikä häntä jätetä yksin.

Asiakasmaksut eivät saa olla esteenä hoitoon pääsylle

17.1.2019

Eduskunnassa käsitellään parhaillaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain uudistusta. Uudistus on odotettu ja tarpeellinen, ja se selkeyttää ja yhdenmukaistaa nykyisin paikoin sekavaa järjestelmää. Hyvät puolet on kuitenkin vesitetty toimenpiteillä, jotka entisestään lisäävät eriarvoisuutta palveluihin pääsyssä.

Tähän asti terveyskeskusten käyntimaksuja on peritty ainoastaan kolmelta ensimmäiseltä käynniltä kalenterivuoden aikana. Nyt Sipilän hallitus esittää, että jatkossa maksamme jokaisesta lääkäri- sekä sairaanhoitajakäynnistä erikseen, mikä tarkoittaa paljon palveluja tarvitseville, kuten pitkäaikaissairaille, satojen eurojen vuosittaista lisäkulua. Lisäksi laki mahdollistaa sen, että myös etäpalveluista voi periä maksun vastaavalla tavalla kuin lähikäynneistä. Uusi asiakasmaksulaki on jatkoa parin vuoden takaiselle hallituksen päätökselle, jolla asiakasmaksuja nostettiin 30 prosenttia.

Suomessa ihmiset maksavat Länsi-Euroopan maihin verrattuna itse poikkeuksellisen suuren osuuden terveydenhuollon palveluistaan. THL:n tutkimuksen mukaan asiakasmaksuilla on myös merkittävä köyhyyttä ja eriarvoisuutta lisäävä vaikutus, erityisesti ikäihmisillä, joilla palvelutarpeet ovat suurimmat. Vuonna 2017 yli 300 000 asiakasmaksua päätyi ulosottoon. On käsittämätöntä, että pienituloisten ja pitkäaikaissairaiden hoitoonpääsyä halutaan nyt entisestään vaikeuttaa. Keskustan ja kokoomuksen johtama hallitus on systemaattisesti kohdistanut säästöjä ja heikennyksiä juuri kaikkein heikoimmassa tilanteessa ja asemassa oleville ihmisille. Tälle ei ole mitään todellisia perusteita, ja tämä pikemminkin kuvaa puolueiden arvomaailmaa.

Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus saada tarvitsemansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, eivätkä asiakasmaksut saa olla tälle esteenä. Paras keino turvata palveluihin pääsy olisi se, että terveyskeskuslääkärin ja hoitajan vastaanotto muutettaisiin kokonaan maksuttomaksi, kuten SDP on esittänyt. Tämän lisäksi tarvitsemme terveyskeskuksiin lisää hoitajia ja lääkäreitä. Maksuja korottamalla eivät terveyserot pienene eikä hoitoon pääsy helpotu – päinvastoin.

Ammatillinen koulutus ja maksuton toinen aste

29.11.2018

Pääministeri Juha Sipilä ehdotti viikonloppuna, että koulutus tulisi kevään vaalien jälkeen nostaa politiikan keskiöön ja ammatilliseen koulutukseen tulisi palkata tuhat uutta opettajaa. Ehdotus oli mielestäni yllättävä ja ristiriitainen, koska Sipilän hallitus on juuri leikannut koulutuksesta noin miljardin ja näin omilla toimillaan heikentänyt koulutusta.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusta Sipilän hallitus on leikannut 210 miljoonaa euroa. Leikkauksen seurauksena opettajia on irtisanottu, perus- ja lähiopetusta on karsittu, koulutusvastuuta on siirretty yrityksiin. Tämä on paitsi heikentänyt opetuksen laatua, myös lisännyt koulutuksen eriarvoisuutta, sillä enemmän tukea tarvitsevien oppilaiden on nyt entistä vaikeampaa saada riittävää opetusta. Opettajien viestimä huoli eri puolilta maata on, kuinka oppilaat pystyvät saavuttamaan riittävät ammatilliset taidot ja osaamisen, jota työelämä heiltä odottaa.

On toki hienoa, jos keskusta on tunnistanut tekemiensä päätösten seuraukset ja huolen perusopetuksen vähenemisestä ja koulutuksen laadun heikkenemisestä. Ennen edellisiä eduskuntavaaleja Sipilä tosin lupasi, ettei hän hallituksessa leikkaisi koulutuksesta lainkaan. Onko puheisiin nyt enemmän luottamista?

Mikäli keskustalla on todellista halua lisätä ammatillisen koulutuksen resursseja, miksi odottaa vaalien jälkeistä aikaa? Ensi vuoden budjetti on edelleen eduskunnan käsittelyssä ja siihen on yhä mahdollista vaikuttaa.

Koulutuksen merkitys kasvaa entisestään työelämän muutosten ja vaatimusten seurauksena. Suomessa jokaisella tulisi olla mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen. Toisen asteen tutkinto on muuttumassa käytännössä vähimmäisvaatimukseksi nykyajan työelämässä, ja siksi panostuksia koulutukseen on lisättävä. Tämä on sekä maamme että myös yksittäisen kansalaisen tulevaisuuden kannalta oleellinen ja tärkeä asia. Panostus koulutukseen antaa mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen – tästä syystä me kannatamme maksutonta toisen asteen tutkintoa.

Irtisanomissuoja

12.10.2018

Sipilän hallitus on valmistellut esitystä pienten yritysten työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämisestä. Esityksen piti alun perin koskea alle 20 hengen yrityksiä, mutta lokakuun alussa raja laskettiin 10:een.

Hallitus on perustellut esitystään oletetuilla työllisyysvaikutuksilla sekä väittämällä, että kynnys työntekijöiden irtisanomiseen olisi Suomessa nykyisin liian korkea.

Asiantuntijat eivät ole antaneet juurikaan tukea hallituksen perusteille. Lausuntokierroksella useat asiantuntijat katsoivat, että irtisanomissuojan heikentäminen lisää sekä irtisanomisia että uusia työntekijöiden palkkaamisia. Tämä lisää levottomuutta ja epävarmuutta työpaikoilla. Tutkimusnäyttö varsinaisista työllisyysvaikutuksista on hyvin hataraa.

Suomen irtisanomissuoja ei ole muihin maihin verrattuna erityisen tiukka. Nykyisenkin lain mukaan toistuva työvelvoitteen laiminlyönti on peruste irtisanomiselle. Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa yksilöllinen irtisanomissuoja on suunnilleen samalla tasolla.

Haittavaikutuksia sen sijaan on enemmän. Muutos lisäisi työelämän epävarmuutta ja vaikeuttaisi osaavien työntekijöiden saamista pienyrityksiin. Toisaalta tämä ei myöskään motivoisi yrityksiä kasvamaan. Ennen kaikkea se asettaisi työntekijät eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, minkä kokoisessa yrityksessä he olisivat töissä. Tämä ongelma – joka voi olla myös perustuslain kannalta kriittinen – säilyy riippumatta siitä, mihin mielivaltainen raja yrityksen koosta vedetään.

Pienet yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä, ja niiden kasvumahdollisuuksia tulee parantaa muilla keinoin kuin työntekijöiden asemaa heikentämällä. SDP on esittänyt esim. arvonlisäveron alarajan nostamista, verokannustinta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, sekä työllistämisseteliä, jolla madallettaisiin kynnystä työttömän työnhakijan palkkaamiseen. Palkansaajien asemaa on heikennetty jo liikaa. Tarvitsemme rakentavampia ja vaikuttavampia toimenpiteitä.