Tiedote: Hallitukselta ripeitä toimija yritysten pelastamiseksi

20.3.2020

Suomen hallitus on osoittanut tänään toimillaan nopeatoimista ja merkittävää johtajuutta poikkeusoloissa. Näillä toimilla Suomi varmistaa, että selviämme mahdollisimman pienin vaurioin niin yksilön kuin myös yritysten kannalta.

Hallitus on päättänyt laajasta 15 miljardin euron
pelastuspaketista, jolla estetään suomalaisten yritysten konkurssit, torjutaan
kassakriisiä sekä tuetaan yksittäisten ihmisten toimeentuloa kriisitilanteessa.
Näiden lisäksi terveydenhuollon toimintaedellytyksiä vahvistetaan entisestään.
Tukitoimet ovat mittavia ja ehdottoman tärkeitä, Kiljunen linjaa.

On erittäin tärkeää, että hallituksen toimien avulla me voimme tukea yrityksiä selviytymään tämän vaikea ajan yli. Tämä on tärkeää niin yritykselle kuin siellä työskenteleville palkansaajille.

Tukitoimet tulevat auttamaan kaikkia yrityksiä, niin pk-yrityksiä, freelancereitä sekä itsensätyöllistäjiä. Yrittäjillä tulee olemaan oikeus työttömyysturvaan, mikäli yrityksen toimintaedellytykset ovat heikentyneet merkittävästi koronan vuoksi. Suuri osa yrityksistä ovat pieniä ja haavoittuvia, meidän tulee auttaa ja tukea myös heitä, Kiljunen toteaa.

Myös työntekijöiden tilannetta helpotetaan mm. parantamalla työttömyysturvan tasoa väliaikaisesti poistamalla työttömyyden alun viisi omavastuupäivää.

Olen tyytyväinen hallituksen yhteisestä toiveesta, etteivät kunnat nyt irtisanoisi tai lomauttaisi henkilöstöään. Aika on todella vaikeaa myös kunnissa, jonka takia on tärkeää, että valtio tulee tukemaan myös kuntien tilannetta mahdollisimman pian.

Vastataan lasten omaishoitajien hätähuutoon

Tiedote 21.2.2020

Kun perheeseen syntyy vammainen tai vakavasti sairas lapsi, alkaa perheessä vuosia kestävä omaishoitotilanne. Se mullistaa perheen elämäntilanteen monella tapaa.

Tilanne on jo itsessään vaikea, se vaikuttaa kaikkien perheenjäsenten arkeen. Sen lisäksi vanhemmat kokevat suurimmaksi ongelmaksi sen, että he joutuvat kerta toisensa jälkeen taistelemaan lapsen oikeuksien puolesta viranomaisten kanssa. He kamppailevat sen puolesta, että lapset saisivat yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti palvelut sekä siksi, että lapsia kohdeltaisiin yhdenvertaisesti suhteessa muihin ikäisiinsä lapsiin.

- Vanhemmat ovat joutuneet jopa ottamaan avukseen juristien oikeusapupalveluita, saadakseen lapselle heidän tarvitsemansa tuen. Tämä ei millään tavalla ole oikein. Kyse on ihmisoikeuksista. Kyse on asenteista, linjaa Kiljunen

Kyseessä on järjestelmätason ongelma. Esimerkiksi sosiaalityössä henkilöstövaje on vaikuttanut merkittävästi siihen, kuinka paljon aikaa yhden perheen kanssa voidaan viettää. Lisäksi lasten omaishoitajien kanssa laadituista hoitosuunnitelmista on tullut pöytälaatikkopapereita, koska ne eivät suoraan takaa perheelle riittävää tukea.

- Lasten omaishoitajien hätähuutoon on vastattava. Peruspalikat tulee saada kuntoon niin, että
omaishoitajat saavat kaipaamaansa apua oikea-aikaisesti. Uudistettavaa on paljon, mutta siihen tulee nyt tarttua. Omaishoitajaverkoston puheenjohtajana tulen pitämään tätä asiaa esillä.

Pikavipit kieltoon Suomessa

Tiedote 19.2.2020

- Pikavippien markkinointi pitäisi kieltää Suomessa, aivan kuten Hollannissa. Olen myös sitä mieltä, että pikavipit nykymuotoisina pitäisi kieltää Suomessa, linjaa kansanedustaja Anneli Kiljunen.

Pikavipin tilalle tulisi kehittää uudenlaisia lainamuotoja, joiden seurauksena ihmiset eivät ajautuisi aina vain vaikeampaan elämäntilanteeseen, vaan laina mahdollistaisi pikemminkin elämäntilanteen selvittämisen ja selkeyttämisen.

Usein pikavippiä otetaan silloin, kun elämässä tapahtuu isoja muutoksia, kuten sairastuminen, työttömyys, avioero tai läheisen kuolema. Silloin elämäntilanne vaikeutuu, ja usein tämän seurauksena myös toimeentulo heikentyy.

- Elämäntilanteen vaikeus ja elämänhallintaongelmat saattavat aiheuttaa sen, että ihmiset ottavat pikavippiä — mikä puolestaan aiheuttaa sen, että ollaan entistä vaikeammassa kierteessä ja taloudellinen tilanne vaikeutuu entisestään. Tästä syystä toivoisin, että me lähtisimme kehittämään pikavippien tilalle ihan uudenlaisia lainamuotoja, jotka aidosti auttavat ihmisiä selviytymään elämäntilanteesta, eikä päinvastoin kuten pikavipit tekevät, ehdottaa Kiljunen.

Myös pienituloisten saatava hoitoa ilman pelkoa suurista asiakasmaksuista

Tiedote: 13.2.2020

Kiljunen korostaa, että maksut eivät saa olla esteenä kenenkään hoitoonpääsyyn, sillä kyse on kansalaisten yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta.

– Työelämän ulkopuolella olevat ihmiset, eläkkeensaajat ja työttömät sekä kotona olevat vanhemmat maksavat terveyspalveluista, kun työssäkäyvät saavat suuren osan työterveydenhuollosta maksutta.

Kiljunen arvioi, että Sanna Marinin (sd.) hallitus vie asiakasmaksuja tasa-arvoisempaan suuntaan. Hallitus esittää asiakasmaksulain uudistamista, jonka seurauksena jopa miljoonan suomalaisen terveyspalvelumaksut tulevat alentumaan.

– Suunta on oikea. Asiakasmaksulain uudistus on tärkeä. Lähtökohtana tulee olla, että myös pienituloisilla on mahdollisuus saada hoitoa ilman pelkoa suurista asiakasmaksuista.

Uudistuksen myötä esimerkiksi hoitajan vastaanotot sekä perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelut muuttuvat maksuttomiksi kaikkialla Suomessa. Myös maksukatto laajenisi koskemaan myös muun muassa suun terveydenhuoltoa, tilapäistä kotisairaanhoitoa sekä terapiasta perittyjä asiakasmaksuja.

Terveysmaksut pienenevät lähes miljoonalla suomalaisella – asiakasmaksulakia uudistetaan

Tiedote: 13.2.2020

-Jokaisella on oltava oikeus ja mahdollisuus saada tarvitsemaansa hoitoa ja hoivaa. Näin ei nyt ole valitettavasti. Kansalaiset ovat eriarvoisessa asemassa sosiaali-ja terveyspalveluiden saatavuudessa, kansanedustaja Anneli Kiljunen toteaa.

Maksut eivät saa olla esteenä kenenkään hoitoon pääsyyn. Kyse on kansalaisten yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta. Työelämän ulkopuolella olevat ihmiset, eläkkeensaajat ja työttömät sekä kotona olevat vanhemmat maksavat terveyspalveluista, kun työssäkäyvät saavat suuren osan työterveydenhuollosta maksutta.

-Nyt Marinin hallitus vie asiakasmaksuja kohti tasa-arvoisempaan suuntaan. Hallitus esittää asiakasmaksulain uudistamista, jonka seurauksena jopa miljoonan suomalaisen terveyspalvelumaksut tulevat alentumaan. Suunta on oikea, Kiljunen iloitsee.

-Asiakasmaksulain uudistus on tärkeä. Lähtökohtana tulee olla, että myös pienituloisilla on mahdollisuus saada hoitoa ilman pelkoa suurista asiakasmaksuista, linjaa kansanedustaja Anneli Kiljunen.

Uudistuksen myötä esimerkiksi hoitajan vastaanotot sekä perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelut muuttuvat maksuttomiksi kaikkialla Suomessa.

-Uudistuksen myötä maksukatto laajenisi koskemaan myös mm. suun terveydenhuoltoa, tilapäistä
kotisairaanhoitoa sekä terapiasta perittyjä asiakasmaksuja, Kiljunen kertoo.

Hoitajamitoitus kirjataan viimein lakiin

12.2.2020

Jokainen ikääntyvä ihminen ansaitsee arvokkaan ja ihmisarvoisen vanhuuden. Meidän tulee voida luottaa siihen, että meistä pidetään huolta silloin kun me emme enää itse siihen kykene. Valitettavasti näin ei ole tapahtunut, jonka takia me tarvitsemme entistä vahvempaa lainsäädäntöä turvaamaan tämän oikeuden.

Nykyinen suositus hoitajamitoituksesta ympärivuorokautisessa hoidossa on ollut 5 hoitajaa kymmentä vanhusta kohden. SDP:n pitkäaikainen tavoite eli 0,7 sitova minimi hoitajamitoitus käsiteltiin valtioneuvoston istunnossa torstaina 6.2., jonka jälkeen se annetaan eduskunnalle. Pelkkä hoitajamitoituksen määrittäminen ei kuitenkaan riitä takaamaan palveluiden laatua. Tavoitteena tulee olla moniammatillinen, osaava ja hyvin johdettu palvelukokonaisuus, joka lähtee asiakkaan hoidon ja palvelun tarpeesta. Hyvä palvelukokonaisuus turvaa hyvän ja inhimillisen vanhuuden.

Hoitajamitoitus astuu voimaan vuonna 2023. Hoitajamitoitusesityksen yhteydessä on sovittu myös hoitajien koulutustarpeista. Niiden täytyy olla linjassa uuden mitoituksen astuessa voimaan, jotta 0,7 hoitajasta per ikääntyvä voidaan pitää kiinni. Siirtymäaikana ei saa laiminlyödä ihmisten hoitoa. Henkilöstömitoitus tulee pystyä perustelemaan kaikissa tilanteissa, että se vastaa hoivassa olevien vanhusten palvelutarvetta.

Hoitajamitoitus tulee vaikuttamaan myös hoitohenkilökunnan työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Työhyvinvointi, riittävä osaava henkilöstö ja palveluiden kehittämisen mahdollisuus ovat edellytys sille, että ikäihmisten palvelut voidaan turvata myös jatkossa. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös kotihoito, sillä suuri osa ihmisistä asuu kotona elämänsä loppuun asti ja saavat tarvittavat palvelut kotiin.

Jokainen ikääntyvä ansaitsee arvokkaan ja ihmisarvoisen vanhuuden kotona tai ympärivuorokautisessa hoidossa. Uudistus tulee parantamaan laadukkaat palvelut kaikille vanhuspalveluiden piirissä oleville ikääntyneille.

Kaikkien lapsien oikeus varhaiskasvatukseen turvataan, valiokunta kiirehtii keliakiakorvauksen palauttamista

Tiedote: 12.12.2019

Kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Anneli Kiljunen iloitsee ensi vuoden budjetissa, jota läpileikkaa muutos parempaan, oikeudenmukaisempaan ja tasa-arvoisempaan politiikkaan. Eduskunta on esimerkiksi palauttamassa jokaisen lapsen subjektiivisen oikeuden kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Samalla panostamme perusopetukseen, toiseen asteeseen sekä korkeakouluihin ja yliopistoihin. Tällä luodaan entistä vahvempi kivijalka tulevaisuuden työllisyydelle.

Lisäksi eduskunta ottaa kantaa keliakiakorvauksen palauttamiseen. Eduskunta edellyttää, että
keliakiakorvaukseen liittyvä selvitys tulee tehdä pikaisesti ja sen vaatimat kustannukset tulee ottaa huomioon seuraavassa kehyksessä vuosina 2021-24.

Näiden lisäksi yli 600 000 eläkkeensaajan toimeentulo paranee takuu- ja kansaneläkekorotuksen
sekä indeksitarkistusten myötä.

Nyt hallitusohjelman toimenpiteet, jotka parantavat ihmisten hyvinvointia, osaamista ja toimeentuloa alkavat näkyä ja tuntua ihmisten arjessa, Anneli Kiljunen iloitsee.

Koulutukseen satsaaminen on tehokasta työllisyyspolitiikkaa

Tiedote 15.11.2019

Tulevaisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että työllisyysaste saadaan nostettua 75%:iin tämän hallituskauden aikana. Tästä syystä asiantuntijoiden viesti, että maamme työllisyysaste voisi nousta peräti neljällä prosentilla, jos kaikki seuraavat ikäluokat suorittaisivat vähintään toisen asteen tutkinnon.

Suomen hallitus on kuullut asiantuntijoita ja pidentää oppivelvollisuusikää 18 ikävuoteen. Se on historiallisen suuri poliittinen uudistus, iloitsee kansanedustaja Anneli Kiljunen.

Koulutukseen ja osaamiseen panostamalla voimme parantaa jokaisen nuoren työllistymistä ja
hyvinvointia työelämämurroksen keskellä, linjaa Kiljunen.

Nuoria myös tuetaan uudistuksen myötä siirtymävaiheessa toiselle asteelle usein eri tavoin. Uudistuksen keskiössä on oppijaa tukeva järjestelmä. Kaikille varmistetaan yhdenvertainen mahdollisuus löytää omat vahvuutensa.

- Työelämän vaatimukset ovat muuttuneet. Pelkkä perusasteen koulutus ei jatkossa riitä. Meillä on velvollisuus pitää nuoristamme huolta ja varmistaa, että he pärjäävät tulevaisuuden työmarkkinoilla, jatkaa Kiljunen.

Talouspoliittisesti uudistuksen teko on järkevää, vaikka siitä aiheutuu kustannuksia. Monet talouspoliittiset tahot ovat todenneet, että tässä vaiheessa taloussuhdanteita on järkevää tehdä satsauksia tulevaisuuden Suomeen. Suomi on tunnettu korkean osaamistason maana ja sitä voidaan vaalia vain panostamalla koulutusjärjestelmään. Toimien tulokset eivät tule välttämättä näkymään vielä tämän vaalikauden aikana, mutta pitkällä aikavälillä hyödyt ovat merkittävät.

Lääkärihelikopteritoiminnassa on kyse potilasturvallisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja nopeasta hoitoon pääsystä

Olen todella tyytyväinen, että paljon puhutusta lääkärihelikopteritoiminnasta tehdään kokonaisselvitys. Selvittäminen on tärkeää, koska ensihoidon ilmailupalveluissa on todettu useita erilaisia puutteita ja epäselvyyksiä. Ihmisten turvallisuuden ja ensihoidon saatavuuden takia nämä asiat on saatava kuntoon. Ei voi olla, että toiminnan lähtökohtana on ollut, ettei lääkärihelikopteri lennä kaikkialle muun muassa pohjoiseen tai Etelä-Karjalaan, joka asettaa ihmisten ensihoidon saatavuuden eriarvoiseen asemaan.

Selvityksessä tullaan ottamaan huomioon keskeiset toimintaan vaikuttavat asiat: lääkintähelikopteritoiminnan laatu, saavutettavuus, luotettavuus ja toiminnan rooli ensihoidon kokonaisuudessa. Juuri näitä toimenpiteitä olen itsekin toivonut ja vaatinut selvitettäväksi.

Tällä hetkellä lääkintähelikopterit toimivat vajaalla kapasiteetilla. Suuri osa ensihoidon helikopteritehtävistä jää toteuttamatta, sillä niillä ei ole valmiutta ja mahdollisuutta päästä potilaan luo. Kun näin on, niin kuinka kokonaisvaltainen ensihoito alueella turvaa palvelun saatavuuden muilla toimenpiteillä, myös tämä tulee selvittää.

Tässä on kyse potilasturvallisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja nopeasta hoitoon pääsystä. Sen vuoksi on hyvä, että asiaan puututaan ja toimintaa parannetaan.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) päätti selvityksen käynnistämisestä viime viikolla. Linjauspäätöksenä on, että ensihoidon ilmailutoiminta valtiollistetaan. Aikataulu on tiukka, sillä nykyiset palvelusopimukset päättyvät vuoden 2022 alussa. Tavoitteena selvitykselle ja uudistukselle on, että toiminta jatkuu entistä laadukkaampana ja yhdenvertaisempana.

Anneli Kiljunen vaatii kokonaisselvitystä lääkärihelikoptereiden tilanteesta

Tiedote 13.9.

Kansanedustaja Anneli Kiljunen on tyytyväinen talouspoliittisen ministeriryhmän päätöksestä siirtää lääkärihelikopteritoiminta valtion hoidettavaksi.

- Tämä oli hyvä ja odotettu päätös, Kiljunen toteaa. Nyt on ehdottoman tärkeää, että valtio käynnistää lääkärihelikopteritoiminnasta kokonaisvaltaisen selvityksen, jossa selvitetään mm. lääkärihelikopteritoiminta osana ensihoitojärjestelmää, toiminnan maantieteellinen kattavuus,
helikoptereiden toimintakyky- ja valmius eri ympäristö, alue- ja sääolosuhteissa, taloudelliset toimintaedellytykset sekä mahdollinen yhteistyö mm. rajaviranomaisten kanssa.

- Tällä hetkellä lääkärihelikopterit toimivat vajaalla kapasiteetilla. Suuri osa ensihoidon helikopteri tehtävistä jää toteuttamatta sillä niillä ei ole valmiutta ja mahdollisuutta päästä potilaan luo mm.
sääolosuhteiden takia. Tästä syystä on ensisijaisen tärkeää selvittää, kuinka ja millä toimenpiteillä helikopterien toimintakykyä voidaan parantaa, Kiljunen tarkentaa.

Nykyinen ensihoidon helikopteriverkosto kattaa vain noin 76% Suomen väestöstä. Eduskunnan oi-keusasiamies on käsitellyt lääkärihelikopteritoiminnan yhdenvertaista maantieteellistä saatavuutta ja
katsonut, että nykyinen helikopterijärjestelmä ja sijoittelutapa ei tarjoa ensihoitolääkärin yhdenvertaista saatavuutta hätätilapotilaille Suomessa. Tämän vuoksi alueellinen ja maantieteellinen kopteripalveluiden saatavuus on myös selvitettävä.

Lääkärihelikopteritoiminnan kokonaisselvitys on järkevää tehdä yhdessä osana sote-uudistusta.
Lääkärihelikopteripalvelut tulisi liittää vahvemmin osaksi muuta ensihoitojärjestelmää. Toimintaa tulee kehittää yhdessä erityisvastuualueiden kanssa, näin potilasturvallisuus, -hoito ja yhdenvertaisuus toteutuu paremmin.

Anneli Kiljunen: Vammaisten ihmisten tasa-arvo vaatii yhä meiltä tekoja

Tiedote 19.3.2019

SDP:n vammaispoliittisen työryhmän puheenjohtaja Anneli Kiljunen muistuttaa tasa-arvon päivänä, että vammaisten ihmisten asemassa on yhä runsaasti parannettavaa Suomessa. Kiljunen painottaa, että jos Suomessa halutaan todella tavoitella 75 % työllisyysastetta, on osatyökykyisten, esimerkiksi vammaisten ihmisten työllistymisen tukeminen otettava tosissaan.

- Työ takaa muutakin kuin taloudellisen turvan. Se on keino kokea yhteenkuuluvuutta, hankkia ystäviä ja kokea itsensä osaksi yhteisöä. Vammaiselle ihmiselle pitää luoda polku palkkatyöhön, jos se vain on mahdollista. SDP on myös linjannut, että kehitysvammaisten palkkatyöhön pääsyä ja työssä pysymistä on tuettava ja työhönvalmentajien saatavuutta parannetaan. Nämä ovat tärkeitä askelia kohti tasa-arvoista työelämää.

- Ihmisen tasa-arvoista osallisuutta, työssäkäyntiä tulee tukea myös kuntoutuksen avulla. Yksilöllinen, laadukas vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus on turvattava asiakaslähtöisesti. Kelan kilpailutus on siltä osin uudistettava välittömästi, Kiljunen vaatii.
SDP on sitoutunut ratkaisemaan sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmat. Riittävä ammatillinen osaaminen ja henkilöstömitoitus sekä hyvin toimivat sote-palvelut ovat myös vammaisia koskettava asia, Kiljunen muistuttaa.

Esimerkiksi laadukkaat kuntoutus- ja apuvälinepalvelut ovat monelle vammaiselle arjessa pärjäämisen ehto niin kotona kuin työelämässä. Tätä kaikkea tukee myös omaishoitajien aseman parantaminen.
Seuraavan hallituksen on tuotava kesken jäänyt vammaispalvelulaki eduskunnan käsiteltäväksi sekä eduskunnan tahdon mukaisesti selvitettävä Ei myytävänä! – kansalaisaloitteen osoittamat ongelmat ja tuotava korjaavat toimenpide-esitykset eduskuntaan mahdollisimman ripeästi.

Kiljunen muistuttaa, että jotta vammaisten oikeusturva voidaan varmistaa paremmin kaikissa tilanteissa, edellyttää tämä vammaisasiavaltuutetun viran perustamista. Lisäksi vammaisneuvostojen asemaa on syytä parantaa.

Ilmastonmuutokseen on reagoitava nyt

11.3.2019 (vastine kirjoitukseen Etelä-Saimaassa)

Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas Juha Rantakaulio esitti mielipidekirjoituksessaan 11.3 vääristelevän väitteen, että SDP haluaisi maksattaa ilmastomuutoksen torjumisen kustannukset pienituloisilla. Tämä ei pidä paikkansa, sillä SDP:n nimenomaan tavoittelee sosiaalisesti kestävää siirtymää vähähiiliseen yhteiskuntaan. Tavoitteenamme on, että myös pienituloiset voivat itse olla osallisena vaikuttamassa ja hyötymässä ympäristöystävällisestä teknologiasta, toimista ja palveluista.

Haluamme, että ilmastomuutoksen reagoidaan nyt, ennen kuin ilmastomuutoksen mahdolliset haitat alkavat vaikuttaa kansalaisten ruoan hintaan ja muuhun ostovoimaan. Haluamme estää sääilmiöiden aiheuttamia katovahinkoja sekä estää ilmaston lämpenemisen myötä yleistyviä tuholaistuhoja ruokakasveille ja kansallisomaisuudellemme metsille. Haluamme myös autoteollisuuden tuovan paljon halvempia vähäpäästöisiä autoja markkinoille, jotta mahdollisimman monella olisi niihin varaa.

Useissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että Suomi pystyy saavuttamaan suurimman osan päästövähennystavoitteistaan varsin kustannustehokkaasti. Monet ilmastotoimet voidaan tehdä teollisuudessakin osana teollisuuslaitosten normaalia investointisykliä. Esimerkiksi VW autoteollisuus ilmoitti, ettei tee uusia bensa ja dieselautoja 2026 jälkeen. Vastaavia esimerkkejä on muitakin. Teollisuuden pitää voida luottaa siihen, että ilmastopolitiikka säilyy ennakoivana, jolloin teollisuuden investoimat ympäristöystävälliset ja energiatehokkaat ratkaisut maksavat itse itsensä.

Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki muut eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan, minkä tavoitteena on pudottaa EU:n päästöjä 55% vuoteen 2030 mennessä. Tämä yhteinen politiikkatavoite luo ennakoitavan yritysympäristön Suomeen ja koko Eurooppaan. Vähähiilinen teollisuus, kestävä metsänhoito ja ympäristöteknologian huippuosaaminen tuovat suomalaisten pöytään leivän myös tulevaisuudessa, mikäli nyt uskallamme olla ilmastomuutoksen torjumisen etujoukoissa.

Ilmaston lämpeneminen on ihmiskunnan suurin haaste

26.2.2019

Takana on historian yksi kuumimmista kesistä ja lämpimin helmikuun yö 60 vuoteen. Ilmaston lämpeneminen on ihmiskunnan suurin yhteinen haaste. Ilmastopaneeli IPCC:n raportin mukaan jo 1,5 asteen lämpötilan nousulla on vakavia seuraamuksia maapallolle. Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen vaatii laajaa kansainvälistä sitoutumista, jossa Suomi voi olla vahvana esimerkkinä muille – meillä on tähän kaikki edellytykset, mutta se vaatii kunnianhimoisia tavoitteita, yhteistä sitoutumista ja toiminnallisia ja taloudellisia panostuksia.

Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen ja siinä asetettuihin tavoitteisiin. Uusimpien arvioiden mukaan sopimuksen tavoitteet eivät kuitenkaan riitä lämpenemisen pysäyttämiseen. Tästä syystä SDP on vaatinut, että Suomeen tarvitaan nykyistä kunnianhimoisempi ilmastolaki, joka ohjaa Suomen ilmasto-ja ympäristöpolitiikkaa ja -toimintaa. Ilmastolakiin tulee asettaa selkeät tavoitteet – päällimmäisenä hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 sekä siihen liittyvät konkreettiset välitavoitteet ja jatkotoimenpiteet, jotka ohjaavat toimintaa vuoteen 2050 saakka. Suomalaisten hiilijalanjälki on lähes kaksinkertainen maailman keskiarvoon nähden. Emme voi odottaa, että muut toimisivat meidän puolestamme. Päästöjen rajoittaminen vaatii nopeita ja laajoja muutoksia mm. energiajärjestelmiin, maankäyttöön, liikenteeseen, asumiseen ja teollisuuteen.

Meidän tulee panostaa entistä vahvemmin myös alan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Meidän tulee tehdä Suomesta entistä vahvempi osaaja tällä alueella, synnyttää siitä maahamme uusi Nokia. Tarvitsemme uudenlaisia ja entistä tehokkaampia energiaratkaisuja, jotka vaikuttavat myös ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin. Näissä kysymyksissä Lappeenrannan yliopisto on maailmanlaajuisestikin huipputasoa. Meidän tulee hyödyntää tätä ja mahdollistaa uusien energiaratkaisujen kehittäminen.

Voimme myös jokainen itse vaikuttaa ilmastonmuutokseen sillä, miten toimimme päivittäisessä arjessa. Suomen kasvihuonepäästöistä 68 % aiheutuu kotitalouksien kulutuksesta eli siitä, miten asumme, liikumme, syömme, mitä ostamme ja miten kierrätämme. Arkiset valintamme aiheuttavat päästöjä myös kotimaan ulkopuolella, esim. kun ostamme tavaroita, jotka kuljetetaan tänne toiselta puolelta maailmaa. Kierrätys ja uudelleenkäyttö vähentävät ympäristövaikutuksia sekä jätehuollossa että tuotannossa. Tästä syystä meidän on myös parannettava kierrätysmahdollisuuksia ja tehdä se ihmisille mahdollisimman helpoksi. Uusi ei aina ole parempaa, eikä tavaran paljous tuo onnea.

Hoitajamitoitus vanhustenhoitoon

8.2.2019 (vastine kirjoitukseen Etelä-Saimaassa)

Kansanedustaja Jukka Kopra (kok.) otti mielipidekirjoituksessaan (8.2.) kantaa vanhustenhuollon ongelmiin. Kokoomus on ainoa puolue, joka vastustaa minimi hoitajamitoitusta. Haluan myös tähdentää, että meidän vaatimuksemme hoitajamitoituksesta on kohdistunut paljon hoitoisuutta tarvitseviin vanhuksiin, jotka ovat tehostetun palveluasumisen piirissä. On selvää, ettei muissa tätä mitoitusta 0,7 tarvita.

Me tarvitsemme myös yksityisiä palvelutuottajia, ja suuri osa niin julkisista kuin yksityisistäkin tuottajista hoitaa tehtävänsä hyvin. Ei ole kuitenkaan pelottelua todeta, että hallituksen sote-mallin myötä markkinat edelleen keskittyisivät käytännössä kolmelle hoivajätille, eikä tämä ole mielestäni hyvä kehitys.

Ainakin aluehallintovirastoille annettujen ilmoitusten perusteella yksityisellä puolella näyttää olleen selvästi enemmän ongelmia kuin julkisessa palvelutuotannossa, tätäkään me emme voi kiistää.

Sote-uudistuksen myötä riskit kasvavat, kun toimijoiden määrä lisääntyy, hoitoketjut pirstoutuvat ja valvonta painottuu omavalvontaan. Vapaus valita itselleen hoivayksikkö ei ole helppo asia, varsinkaan jos omaisia ei ole auttamassa tai ei ole riittävästi osaamista hankkia oikeaa tietoa mikä olisi parasta kyseisen ihmisen hoidon ja hoivan kannalta. Kristiinankaupungin Esperi oli palvelusetelillä asiakkaiden valitsema. Asiantuntijoiden mukaan markkinamalli ei myöskään pienennä kustannuksia, joten edelleen on syytä myös kysyä, mistä sote-uudistuksen kolmen miljardin säästö otetaan? Edelleen on epäselvää, mitä muutosta kokoomus vanhuspalveluihin haluaa, vai haluaako mitään.

Vanhuspalvelulaissa säädetään jo nyt, että henkilöstön määrän on vastattava hoivayksikössä palveluja saavien vanhusten määrää ja palvelun tarvetta. Kokemus on osoittanut, ettei tämä takaa riittävää henkilöstöä, jonka takia minimi henkilöstömäärä on määriteltävä ympärivuorokautiseen hoitoon ja samalla palautettava vanhuspalvelulaissa oleva henkilöstön vanhustyön osaamisvaatimus.

Kuten nyt käyty keskustelu on osoittanut, kyse on ennen kaikkea resursseista. Suomi käyttää muihin Pohjoismaihin verrattuna huomattavasti vähemmän rahaa vanhustenhuoltoon. Havaitut epäkohdat juontuvat ennen kaikkea siitä, että henkilöstöä ei ole riittävästi, se on hyvin kuormitettua eikä hoivatyölle ja vanhuksen kohtaamiselle ole riittävästi aikaa. Jotta tilanne saadaan korjattua, me tarvitsemme tekoja, me tarvitsemme alan ammattilaisia parantamaan vanhusten elämänlaatua ja hyvinvointia.

Vanhustenhoitoa on vahvistettava

6.2.2019

Ikäihmisten palvelut ovat saaneet paljon huomiota Esperi Caren räikeiden palveluiden laiminlyöntien takia. Henkilöstö ja omaiset olivat yrittäneet vaikuttaa asiaan, mutta heidän hätäänsä ei haluttu kuulla yrityksen johdossa. Ilmiö ei valitettavasti ole uusi, vaan ikäihmisten palveluiden puute ovat olleet pitkään tiedossa, ja valitettavasti vastaavia ongelmia on myös kotihoidossa ja vammaisten palveluissa.

Viime kaudella eduskunta hyväksyi vanhuspalvelulain, joka paransi ikäihmisten oikeusturvaa ja mahdollisuuksia saada hyvää vanhuspalvelua. Selvitysten perusteella lailla pystyttiin vaikuttamaan vanhustenhoidon epäkohtien korjaamiseen. Lain vaikuttavuutta kuitenkin heikensi se, että kokoomus ei missään vaiheessa suostunut vaatimaamme sitovaan vanhuspalvelujen henkilöstömitoitukseen.

Tämän jälkeen Sipilän hallitus on heikentänyt vanhusten palveluja. Se poisti vanhustyön monialaisen osaamisen vaatimuksia sekä ikäihmisten vastuutyöntekijän ja heikensi henkilöstömitoitusta siten, että vanhustyön osaamista ei enää vaadita kaikilta työntekijöiltä. Myös kuntien valtionosuutta leikattiin vanhuspalveluiden osalta. Varoitimme jo tuolloin, että heikennykset tulevat huonontamaan palveluiden laatua, mutta tähän suhtauduttiin välinpitämättömästi.

Nyt hallitus sanoo, että vanhuspalveluiden ongelmat ratkeavat sote-uudistuksella, jossa hoivapalveluista keskitetään yhä voimakkaammin muutaman yksityisen palveluntuottajan käsiin. Samalla hallitus vaatii miljardien leikkaussäästöt sotessa, johon mm. perustuslain asiantuntijat ja Talouspoliittinen arviointineuvosto ovat todenneet, että tästä kokonaisuudesta kärsivät kaikkein eniten paljon hoivaa tarvitsevat ihmiset.

Tarvitsemme tekoja vanhuspalveluiden vahvistamiseksi. Ensin tulee pysäyttää Sipilän hallituksen markkinamalli. Sitten tarvitsemme lisäpanostusta henkilöstöresursseihin, osaamiseen ja valvontaan. Tarvitsemme gerontologista osaamista ja henkilöstömitoitusten tarkempaa määrittelyä ihmisten hoitoisuuden ja palvelutarpeen mukaisesti. Kotihoidon palveluja tulee myös parantaa. Lähtökohtana tulee olla, että ihminen saa elää hyvää vanhuutta riippumatta siitä, asuuko hän kotona, laitoksessa tai palveluasumisessa.

Lopuksi haluan vielä todeta, että meillä on myös hyvin toimivia vanhusten palveluyksiköitä, mutta on ehdottoman tärkeää, että tulevaisuudessa meillä ei ole yhtään sellaista palveluyksikköä joka laiminlyö vanhusten hoitoa, vaan jokaisen on voitava luottaa, että saa hyvää palvelua, eikä häntä jätetä yksin.

Asiakasmaksut eivät saa olla esteenä hoitoon pääsylle

17.1.2019

Eduskunnassa käsitellään parhaillaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain uudistusta. Uudistus on odotettu ja tarpeellinen, ja se selkeyttää ja yhdenmukaistaa nykyisin paikoin sekavaa järjestelmää. Hyvät puolet on kuitenkin vesitetty toimenpiteillä, jotka entisestään lisäävät eriarvoisuutta palveluihin pääsyssä.

Tähän asti terveyskeskusten käyntimaksuja on peritty ainoastaan kolmelta ensimmäiseltä käynniltä kalenterivuoden aikana. Nyt Sipilän hallitus esittää, että jatkossa maksamme jokaisesta lääkäri- sekä sairaanhoitajakäynnistä erikseen, mikä tarkoittaa paljon palveluja tarvitseville, kuten pitkäaikaissairaille, satojen eurojen vuosittaista lisäkulua. Lisäksi laki mahdollistaa sen, että myös etäpalveluista voi periä maksun vastaavalla tavalla kuin lähikäynneistä. Uusi asiakasmaksulaki on jatkoa parin vuoden takaiselle hallituksen päätökselle, jolla asiakasmaksuja nostettiin 30 prosenttia.

Suomessa ihmiset maksavat Länsi-Euroopan maihin verrattuna itse poikkeuksellisen suuren osuuden terveydenhuollon palveluistaan. THL:n tutkimuksen mukaan asiakasmaksuilla on myös merkittävä köyhyyttä ja eriarvoisuutta lisäävä vaikutus, erityisesti ikäihmisillä, joilla palvelutarpeet ovat suurimmat. Vuonna 2017 yli 300 000 asiakasmaksua päätyi ulosottoon. On käsittämätöntä, että pienituloisten ja pitkäaikaissairaiden hoitoonpääsyä halutaan nyt entisestään vaikeuttaa. Keskustan ja kokoomuksen johtama hallitus on systemaattisesti kohdistanut säästöjä ja heikennyksiä juuri kaikkein heikoimmassa tilanteessa ja asemassa oleville ihmisille. Tälle ei ole mitään todellisia perusteita, ja tämä pikemminkin kuvaa puolueiden arvomaailmaa.

Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus saada tarvitsemansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, eivätkä asiakasmaksut saa olla tälle esteenä. Paras keino turvata palveluihin pääsy olisi se, että terveyskeskuslääkärin ja hoitajan vastaanotto muutettaisiin kokonaan maksuttomaksi, kuten SDP on esittänyt. Tämän lisäksi tarvitsemme terveyskeskuksiin lisää hoitajia ja lääkäreitä. Maksuja korottamalla eivät terveyserot pienene eikä hoitoon pääsy helpotu – päinvastoin.

Ammatillinen koulutus ja maksuton toinen aste

29.11.2018

Pääministeri Juha Sipilä ehdotti viikonloppuna, että koulutus tulisi kevään vaalien jälkeen nostaa politiikan keskiöön ja ammatilliseen koulutukseen tulisi palkata tuhat uutta opettajaa. Ehdotus oli mielestäni yllättävä ja ristiriitainen, koska Sipilän hallitus on juuri leikannut koulutuksesta noin miljardin ja näin omilla toimillaan heikentänyt koulutusta.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusta Sipilän hallitus on leikannut 210 miljoonaa euroa. Leikkauksen seurauksena opettajia on irtisanottu, perus- ja lähiopetusta on karsittu, koulutusvastuuta on siirretty yrityksiin. Tämä on paitsi heikentänyt opetuksen laatua, myös lisännyt koulutuksen eriarvoisuutta, sillä enemmän tukea tarvitsevien oppilaiden on nyt entistä vaikeampaa saada riittävää opetusta. Opettajien viestimä huoli eri puolilta maata on, kuinka oppilaat pystyvät saavuttamaan riittävät ammatilliset taidot ja osaamisen, jota työelämä heiltä odottaa.

On toki hienoa, jos keskusta on tunnistanut tekemiensä päätösten seuraukset ja huolen perusopetuksen vähenemisestä ja koulutuksen laadun heikkenemisestä. Ennen edellisiä eduskuntavaaleja Sipilä tosin lupasi, ettei hän hallituksessa leikkaisi koulutuksesta lainkaan. Onko puheisiin nyt enemmän luottamista?

Mikäli keskustalla on todellista halua lisätä ammatillisen koulutuksen resursseja, miksi odottaa vaalien jälkeistä aikaa? Ensi vuoden budjetti on edelleen eduskunnan käsittelyssä ja siihen on yhä mahdollista vaikuttaa.

Koulutuksen merkitys kasvaa entisestään työelämän muutosten ja vaatimusten seurauksena. Suomessa jokaisella tulisi olla mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen. Toisen asteen tutkinto on muuttumassa käytännössä vähimmäisvaatimukseksi nykyajan työelämässä, ja siksi panostuksia koulutukseen on lisättävä. Tämä on sekä maamme että myös yksittäisen kansalaisen tulevaisuuden kannalta oleellinen ja tärkeä asia. Panostus koulutukseen antaa mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen – tästä syystä me kannatamme maksutonta toisen asteen tutkintoa.

Irtisanomissuoja

12.10.2018

Sipilän hallitus on valmistellut esitystä pienten yritysten työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämisestä. Esityksen piti alun perin koskea alle 20 hengen yrityksiä, mutta lokakuun alussa raja laskettiin 10:een.

Hallitus on perustellut esitystään oletetuilla työllisyysvaikutuksilla sekä väittämällä, että kynnys työntekijöiden irtisanomiseen olisi Suomessa nykyisin liian korkea.

Asiantuntijat eivät ole antaneet juurikaan tukea hallituksen perusteille. Lausuntokierroksella useat asiantuntijat katsoivat, että irtisanomissuojan heikentäminen lisää sekä irtisanomisia että uusia työntekijöiden palkkaamisia. Tämä lisää levottomuutta ja epävarmuutta työpaikoilla. Tutkimusnäyttö varsinaisista työllisyysvaikutuksista on hyvin hataraa.

Suomen irtisanomissuoja ei ole muihin maihin verrattuna erityisen tiukka. Nykyisenkin lain mukaan toistuva työvelvoitteen laiminlyönti on peruste irtisanomiselle. Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa yksilöllinen irtisanomissuoja on suunnilleen samalla tasolla.

Haittavaikutuksia sen sijaan on enemmän. Muutos lisäisi työelämän epävarmuutta ja vaikeuttaisi osaavien työntekijöiden saamista pienyrityksiin. Toisaalta tämä ei myöskään motivoisi yrityksiä kasvamaan. Ennen kaikkea se asettaisi työntekijät eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, minkä kokoisessa yrityksessä he olisivat töissä. Tämä ongelma – joka voi olla myös perustuslain kannalta kriittinen – säilyy riippumatta siitä, mihin mielivaltainen raja yrityksen koosta vedetään.

Pienet yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä, ja niiden kasvumahdollisuuksia tulee parantaa muilla keinoin kuin työntekijöiden asemaa heikentämällä. SDP on esittänyt esim. arvonlisäveron alarajan nostamista, verokannustinta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, sekä työllistämisseteliä, jolla madallettaisiin kynnystä työttömän työnhakijan palkkaamiseen. Palkansaajien asemaa on heikennetty jo liikaa. Tarvitsemme rakentavampia ja vaikuttavampia toimenpiteitä.