Lapsiperheet


Suomalainen yhteiskunta on vauras, mutta yhteiskunnalliset ongelmat ovat viime vuosina kasvaneet ja syventyneet. Erot ovat kasvaneet ihmisten ja perheiden välillä niin, että yhä suurempi joukko voi hyvin, mutta pahoinvoivan ryhmän tilanne on entistä hankalampi. Pahoinvoinnin taustalla ovat monet yhteiskunnalliset muutokset, mm. työelämän kiristyminen, yhteisen ajan puute, työttömyys, palveluiden heikentyminen suhteessa palveluiden tarpeeseen, perheiden elämäntilanteiden ja olosuhteiden muutokset. Suhteellisen köyhyysrajan alapuolella elää yli 150 000 lasta. Perheen kireä, pitkään jatkunut vaikea taloudellinen tilanne vaikuttaa myös perheen sisäisiin ihmissuhteisiin.

Lasten arkeen vaikuttaa keskeisesti vanhempien elämäntilanne. Työelämän vaatimukset ohjaavat paljolti myös perheen arkea. Tutkimusten perusteella lapsiperheiden vanhemmat tekevät paljon töitä, jopa enemmän kuin lapsettomat. Vaikka moni tuntee, että aikaa perheen kanssa jää liian vähän, ristiriitatilanteessa työn ja perheen välillä perhe on silti yleensä se, joka joustaa.perhe.jpg

Lapset tarvitsevat myös muita aikuisia. Päiväkodeissa ja kouluissa lapsiryhmien kasvaminen pitää estää ja henkilöstön vaihtumiseen on etsittävä keinoja esim. hyvästä johtamisjärjestelmästä ja työhyvinvoinnin kehittämisestä. Vakaat ja turvalliset ihmissuhteet myös kodin ulkopuolella ovat kaikenikäisille lapsille tärkeitä kasvun tukijalkoja.

Työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamisen parantamiseksi tarvitaan vaikuttavampia toimia. Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen maksut ovat korkeat jo pienilläkin tuloilla, mikä aiheuttaa perheille taloudellisia ongelmia eikä kannusta työntekoon. Maksupolitiikkaa pitäisi uudistaa. Demareiden tavoitteena on pitkällä aikavälillä varhaiskasvatuksen maksuttomuus.

Jatkossa tavoitteena on pidettävä perhepoliittisten tulonsiirtojen tason parantamista. Lapsilisä on ulotettava myös 17-vuotiaisiin. Yksinhuoltajaperheisiin kasautunutta köyhyyttä voidaan poistaa nostamalla yksinhuoltajakorotusta ja elatustukea. Toisen asteen koulutus tulisi saada myös kokonaan maksuttomaksi. Tällä hetkellä etenkin ammatillisessa koulutuksessa on useita oppimateriaalimaksuja, jotka voivat olla vähävaraisille perheille ylivoimaisia.

Tulonsiirrot ja palvelut muodostavat kokonaisuuden. Lasten terveyspalveluita pitää kehittää ja lastenneuvoloista pitää kehittää perheneuvoloita tukemaan koko perhettä. Lasten ja nuorten peruspalveluiden riittävyyden ja laadun turvaaminen antavat hyvät lähtökohdat lapsiperheiden aseman kohottamiseksi.

Tämän päivän lapset ja nuoret rakentavat ja ylläpitävät huomisen yhteiskuntaa. Ei ole samantekevää millaisessa kasvu- ja kehitysympäristössä he elävät. Meillä kaikilla on vastuumme siitä.