Opiskelijat

Koulutuksen kokonaisuuteen kuuluvat laadukkaan opetuksen lisäksi hyvät opintososiaaliset etuudet, jotta opiskelijat voisivat valmistua tavoiteajassa ja siirtyä mahdollisimman joustavasti ja nopeasti työelämään.

Erilaisten vertailujen ja tutkimusten perusteella opintotukea saavien köyhyysriski on erittäin suuri. Riski suurenee vielä huomattavasti, jos opiskelija sairastuu. Laman jälkeen opintotuen tason kehitys on ollut huonompi kuin muiden sosiaalietuukyliopisto.jpgsien (pl. toimeentulotuki). Opiskelijat ovat opiskelunsa ohella paljon töissä, jotta selviytyisivät päivittäisistä perusmenoistaan, kuten ruuasta, vuokrasta, opiskelutarvikemenoista, vaatteista, puhtaustarvikkeista jne. eli aivan tavallisista, jokaiselle meille kuuluvista perusmenoista.

Opiskelijoiden tilanne on ristiriitainen. Tulevaisuus on toisaalta lupaava, mutta samalla epävarma. Työllisyystilanne on heikko eikä kesätyökään ole enää mikään itsestäänselvyys. Opiskelijat eivät voi suunnitella elämäänsä siten, että heillä olisi vakituinen työpaikka, josta saisivat leipänsä ja elantonsa eläkepäiville asti. Työelämä on muuttunut. Pätkätyöt ja määräaikaiset työsuhteet ovat lisääntyneet, mikä tuo turvattomuutta myös tulevaisuuden suunnitteluun. Tämä ei kosketa tietenkään vain opiskelijoita, vaan yhteiskuntaa yleensä. Opiskelijat pyrkivät välttämään opintolainan ottamista tulevaisuuden epävarmuuden takia. Tämä osaltaan lisää opiskelijoiden työssäkäyntiä ja siten saattaa vaikuttaa myös opiskelijoiden valmistumiseen. Työssäkäynti - myös oman alan ulkopuolella - tuo kokemusta työelämästä ja saattaa monin eri tavoin tukea opiskelua, joten sitä ei pidä nähdä vain mörkönä.

Lähtökohtana tulee kuitenkin olla, että opintotuki olisi sen tasoinen, että se ei edellytä työssäkäyntiä perustoimeentulon turvaamiseksi. Työnteon pitäisi tukea opiskelua ja sen suorittamista tavoiteajassa.

Riittävä opintotuki mahdollistaa opintojen suorittamisen tavoiteajassa ilman tarpeettomia katkoksia. Riittävä toimeentulo vähentäisi myös psyykkisiä paineita taloudellisesta selviytymisestä. Toimeentulo-ongelmat vaikuttavat yleiseen elämänhallintaan, ja ruokkivat ihmissuhde- ja mielenterveysongelmia. Jatkuva ahdistus siitä, kuinka selviää taloudellisesti, vaikuttaa myös opiskelijoiden menestymiseen opiskelussa. On hyvä, että yhä useampi opiskelija osaa hakea apua mielenterveysongelmiin ja ahdistukseen. Palveluja pitää olla kuitenkin riittävästi tarjolla, jotta kaikki apua tarvitsevat sitä saavat. Yhteiskunnan kannalta huonointa laskuoppia on säästää tässä ja kirjoittaa lopulta alle kolmikymppisille työkyvyttömyyseläkepapereita.

Tällä vaalikaudella olen puuttunut etenkin opiskelijoiden sairauspäivärahan epäoikeudenmukaisuuteen - jota sitten parannettiinkin siten, että myös opiskelijan on mahdollista opiskella jonkin verran (enintään 40 prosenttia ohjeellisesta lukukauden tai lukuvuoden tavoitteesta) sairauspäivärahalla. Toinen iso ongelma, jota olen pitänyt esillä, on perheellisten opiskelijoiden tilanne. Muissa pohjoismaissa perheellisiä opiskeljoita tuetaan opintotuen huoltajakorotuksella, mutta Suomessa ei. Myös opinototuen ansaintarajat tulevat lapsiperheiden tarpeita ajatellen nopeasti täyteen. Pitää myös muistaa, että joihinkin opiskelijaperheisiin lapsilisän leikkaus kohdistuu ilman kompensaatiota, koska lapsivähennykseen oikeuttava tuloraja ei täyty. Tähän asiaan tulee saada parannus.